keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Motivaatio

Tsau!

Taas aika päivittää mitäs kummallista on tapahtunu ja mitä ajatuksia tällä hetkellä on. Elämä rullaa ja aika menee nopeesti. Ikä painaa , ja ajatukset vaihtelee. No ei vaan. Itseasiassa miksi sain taas inspiraatiota kirjottaa tänne on työkaveri joka sano et ihminen muuttuu joka seitsemän vuoden välein. Tämä ajatus sai minut miettimään menneisyyttä ja tulevaa. Myös tätä hetkeä. Oikeastaan tämän vuoden aikana olen alkanut huomaamaan selvän "kehityksen" tai sanotaan valaistuksen omassa elämässäni. Tämä myös johtuu ehkä myös tapahtumista mitä olen kokenut, mutta selvä aikuistuminen on alkanut tapahtumaan. Hienoa itse huomata että hei mähän alan itse tajuamaan asioita , ja että potentiaalia löytyy vaikka mihin. Miksi sitten topikki tällä kertaa on motivaatio on koska jokainen ihminen tavoittelee jotain asiaa, ja jotta hän pääsisi tähän päämäärään joutuu hänellä olemaan motivaatiota. Tämä motivaatio seuraa jokaista ihmistä läpi elämän. Mutta erillaisissa muodoissa. Motivaatio myös ohjaa ihmistä, ja mitä suurempi motivaatio jollakin on , sitä suurempi mahdollisuus hänellä on menestyä. Motivaatio voi myös kadotta. Tämä motivaation kadotus voi johtaa todella pimeälle tielle , ja ajatukset voivat muuttua positiivisista negatiivisiin. Mitä sitten motivaatio on ? Onko motivaatio jotain psyykkistä / henkistä voimaa vai onko se jotain korkeempaan. En tiedä, mutta sen tiedän että motivaation kautta voit saavuttaa ja edesauttaa päämäärän saavuttamista.

Jos mietin itseeni , on tämä motivaatio aina saapunu minulle sykleittäin, ja urheilun muodossa. Ensin se oli jalkapallossa jossa se vei minut todella korkealla , tämän jälkeen kun motivaatio katosi, katosi myös tämä iloinen minäni ja alkoi synkkä kausi elämässäni. Kuitenki motivaatio taas palasi pokerin myötä. Taas elin uudessa mailmassa ja elämä alkoi hymyilemään, uudet ajatukset, uudet kokemukset ja uudet kaverit lisäsi tätä. Kuin myös raha. Tämän jälkeen motivaatio meni taas. Ja taas alkoi musta aukko elämässäni, musta sen takia koska se vei minut todella alas. Kesti todella kauan ennenkuin pääsin sieltä ylös , ja opin myös että ilman motivaatiota ei ole mitään saavutettavaa , tai oikeastaan haastetta. En sano, että elämässä pitäisi olla aina jotain mihin tähdätä , ja jotkut ihmiset pystyvät elämään todella nöyrää elämää enkä heitä mitenkään arvostele. Mutta minuun se ei ole vaan koskaan toiminut. Haaste ja itsensä ylittäminen on se mitä minä itse tavoittelen. Se että ylität itsesi, uskot itseesi ja saavutat jotain mihin olet laittanut paljon aikaa on minusta asia mitä haluan tavoitella ja mikä ajaa minua eteenpäin. Nyt on kuitenki unohdettu tuo musta aika ja päästy taas nauttimaan tästä maanpinnan ihanasta maasta. Ja päästy kävelemään kaikkien muitten kanssa. Mitä minä olen oppinut tästä ja miten minä nään motivaation on seuraavasti. Motivaatioon tarvitaan läheisiä ihmisiä ympärille , jotka hyväksyt , auttavat ja kannustavat sinua eteenpäin. Tämä tarkoittaa myös että ihmisten pitäisi olla positiivisia eikä katkeria. Katkeruus tuo negatiivisuutta ja tämä negatiivisuus tarttuu. Tarvitaan myös itse tutkiskelua, joka tarkoittaa itsensä tuntemista sillä tasolla että tiedät mikä on sinun mielest tuntuu hyvältä ja mikä pahalta. Tarvitaan päämäärä. Tämän päämäärän ei tarvitse olla iso , se voi olla todella mitätön mutta sen pitää olla jotain mikä sinusta tuntuu todella tärkeetä. Jokin päämäärä joka saa sinut menemään lenkille ja heräämään aikasin , noudattamaan rutiinia ja olemaan Motivoitunut.

Tämä kaikki edessä auttaa, mutta kaikista tärkein asia motivaatiossa. Rakastaa elämää! Kyllä , asia mitä vähätellään ja asiaa mitä ei suomessa haluta sanoa ääneen. Miksi ? Koska olemme valitettavasti pimeyden keskellä ja myös samalla kansa joka vähättelee asioita. Tämä ei motivoi , vaan lannistaa. Joten ihmiset, hymyilkää nauttikaaa ja motivoikaa itsenne!

Laitan tänne itse seuraavan tavoitteeni. Aion laihtua ennen ensi vuotta sen 5 kiloa, jotta pääsen selvästi alle 70kg. Haluan pääästä ottelemaan ja aion tehdä kaikkeni että sinne pääsen. Kiitän kaikkia jotka ovat tukeneet ja tukevat minua. Tällä hetkellä kaikki rullaa ja elämä on ihanaa , toivon mukaan teilläkin.







GB Gymiltä pari kuvaa, nyt hyvin päässy keskiviikkosin sparramaan. Eipä oo nenäkää nyt vuotanut!
"Terve miten voin olla avuksi"

Tällä ruualla nyt sit mennään vähän aikaan, Raejuusto, kanamunaa, kalaa ja omena mehua. Yamiiiii

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Seuraava etappi

Hej Kaikille!

Huhu , nyt on pakko kyllä myöntää että on tullu pidettyä taukoa tästä blogittamisesta. OIkeastaan kaikki asiat tullu kerralla päälle eikä oo yksinkertaisesti ollu aikaan saada mitään järkevää tekstiä tai muutenkaan mitään aikaiseksi. Aika siis alkaa avautumaan mitä elämässäni on tapahtunu ja mikä seuraava etappi tulee olemaan. Tulin siis tosiaan tuossa lähestulkoon kuukaus sitten thaimaasta. Matkan jälkeen oikeastaan todellisuus iski. Raha oli lähetulkoon loppu eikä mistään ollu tulossa lisää. Jos työkkäri rahoja ei lasketa. Olin todella kovassa stressissä, ja myös samaan aikaa ketutti iha perkeleesti koska motivaatio työn tekoon oli kova. Mutta tulin mitä pahimpaan aikaan ja myös ymmärsin miten vaikeeta suomessa on todellisuudessa tällä hetkellä on. Kävin monessa eri työtorissa ja myös lähetin kymmeneittäin hakemuksia eri paikkkoihin mutta mistään ei napannu. Hassua miten asiat voivat muuttua niin nopeesti. Ennen kesää kun lähettelin hakemuksia niin työpaikkoja sateli ja kävinki iha kiitettävästi työhaastatteluissa, mutta sanoin loppujen lopuksi kaikille ei koska voitin niin ison summan rahaa. Kuitenkin pari viikkoa meni todella vaikeasti, ja olinkin vähän maassa. Anteeksi siis läheiset ja kaverit jolle tätä pahaa oloa purin. Treenit sujuivat hyvin, mutta tuntui jotenki että tatsi oli hukassa. Tai oikeastaan tunne oli kuin että jotain puuttui. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi mutta lihoin pari kiloa ( PERKELE!) Kun tulin thaimaasta päätin muuttaa elämäntapojani ja muuttaa myös asennettani työ elämään jos sinne ikinä pääsisin. Kuitenkin pari viikkoa sain soitan työhaastattelun. Työ haastattelu meni hyvin ja pääsinki toiselle kierokselle. Fiilis alkoi pikku hiljaa nousta ja aloin jopa nähdä valoa tunnelin päähän. Samaan aikaan myös muut asiat alkoivat loksahdella paikalleen, ja jostain sitten tuolta pimeästä sain itseni taas loistamaan ja hymyilemään. Työn jonka sitten lopulta sain , olikin aivan mahtava. Pääsin vakuutuskäsittelijäksi isoon yritykseen ja  fiilis oli mitä mahtavin. Hauskaa myös ku ekana työ päivänä selvisi että istun entisen koululaiseni kanssa. Ei voisi olla parempaa paikkaa kun istuu kaverin kaa tekemässä työtä. Eipä oikeastaan tunnu työltä tältä hetkellä ja ylityötä oon tehnyt vapaaehtoisesti. Treenit ovat alkaneet menemää parempaan suuntaa myös. Tähän myös auttoi motivaatio boosti kun päätin mennä kannustamaan kaveria kisoihin. Ekat sali kisat mitä olen nähnyt ja tästä heräsi aivan kauhea jano päästä itse rinkiin ottelemaan.

Tavoitteeni on siis nyt alkaa treenaamaa tulevaa kevättä varten, ja keväällä olisi tarkoitus otella ensimmäistä kertaa. Yritän sparrata mahdollisemman paljon , ja myös hiota tekniikkaa. GB Gymillä yritän käydä aina keskiviikkosin sparraamassa. Ja muilla päivinä sitten tekniikka. Aloitin myös HIT treenaamiseen viime viikolla, jota aion jatkaa läpi talven kunnes ottelu alkaa lähestymään. Teknilliset treenit ovat koostuunet hhyvin paljon kyynerpäistä ja 3x3min padi eristä. Olen myös alkanu käsittää yhä enemmän itseäni, mikä on minun vahvuuteni ja mikä on heikkouteni. Yritän myös saada tämän blogin taas henkiin ja ottaa enemmän kuvia mitä aikaisemmin.


Viime GB Gymin treeneistä. Ensimmäistä kertaa sain kunnon iskun nenään ja verta roiskui. Hauskaa tässä oli että vastustaja oli 100kg pyöreä pussukka...... Miten olisi pitää ne kädet ylhäällä...

torstai 24. lokakuuta 2013

Paluu arkeen

 Heiiii heii,

Vähän kulunut viime päivityksestä, pahoittelen syvästi. Tosiaan tässä on tullu palauduttua suomen kylmään syksyyn, ja talvikin alkaa lähestyä. Työ rintamalla ei oikeastaan mitään erikoista, joitaikin haastatteluja ja nyt vaan kädet ja sormet ristissä että työtä irtoisi. Paluu suomeen oikeastaan sujunu iha hyvin, paitsi että laskut ja muut asiat on vähän painanu mieltä alas. Mutta kyllä se tästä. Entä sitten treenit? Noh , selväähän kehitystä on tapahtunut. Ja saanut myös positiviista palautetta tästä, joka on aina hieno asia ja joka lisää treenimotivaatiota. Eilen tuli ensimmäistä kertaa oltua GB-Gymillä. Oli todella hienoa huomata ettei ole enään iha paska, ja oli hienoa päästä ottelemaan eri lajeja vastaan. Todella hieno meininki että tämmöistä järjestetään, ja ihmisiä kyllä riitti. Treenit alkoivat 18.30 joista eka puoli tuntia oli lämmittelyä ja sitten itse sparraus alkoi. Eriä vedettiin 10 x 3min ja säännöt menivät vastustajan mukaan. Kehityksen kannalta tämmöiset sparri illat ovat omasta mielestäni erittäin tärkeitä, koska mitä enemmän sparraat samojen kavereiden kanssa sitä enemmän opit heistä ja ehkä asiat muuttuvat enemmän roboottimaiseksi. Itseni mielestä tässä on yksi asia mihin juniori ja miksei myös kilpa mielessä pitäisi puuttua. On todella tervettä ja hyvää vaihdella saleja, ja salien pitäisi tehdä yhteistyötä muitten salien kanssa. Vaikka jonkun sortin treidiä. Olisi mahtavaa jos salit tekisivät enemmän tämmöisiä iltoja että kutsuisivat muita saleja treeneihi. Mitä enemmän tietoa saadaan yhteen sitä paremmin sitä voisi käyttää. Sitä kovemmalle tasolle se veisi kamppailulajeja .

Kuva vielä eilisestä !



tiistai 8. lokakuuta 2013

Chang Mai, Bangkok ja backhome

Ho ho,

Kohta viikko siitä kun pääsin takaisin kotiin. Yörytmi iha perseillään ja aika palata karuun arkeen, eli työtä etsimään.! Noh, ei mutta fiilis mitä jäi matkasta on mahtava. Ennen lähtöä laitoin tavoitteeksi löytää itseäni jollain tavalla enemmän, ymmärtää paremmin tätä outoa lajia ja myös kehittää itseäni ihmisenä. Luulen että onnistuin tässä paremmin kuin hyvin ja asiat mitä tajusin matkalla pistivät kyllä aivan uusiksi tulevaisuuden suunnitelmat. Kun lähdin matkaan lähdin yksin, mutta kun saavuin thaimaahan en oikeastaan viettäny päivääkään yksin. Sain ystäviä tanskasta ja kanadasta, tapasin mitä erikoisimpia ihmisiä ja opin itsestäni uusia asioita. Ymmärsin myös kuinka tärkeä perhe on ja miten onnekas olen että synnyin suomeen. Ymmärsin myös kielitaidon merkityksen ja kuinka paljon minun kaksikielisyydestä on hyötyä. Suosittelen lämpimästi kaikille tämmöistä matkaa jossain vaiheessa elämää, reppu matkaan ja menoksi. Harmi että oma reissu oli vaan 3 viikkoa pitkä mutta tiedänpä että seuraava tavoitteeni on lähteä vähintään 3kk reissaamaan. Sain hyviä reissu vinkkejä matkalla ja en malta että pääsen näille mestoille itse. Tämä tulee olemaan  viiimeinen blogijulkaisuni thaimaan matkasta joten aion pistää kaikki matkan kohokohdat ja tarinat yhteen. Tee kuppi alas ja aika laittaa sormet töihin!

Saavuin siis Paihin 12 päivä. Matka Paihin sujui todella hyvin ja maisemat oli mitä upeammat,

 Matka oli erittäin kurvikas ja vihreä, matka Chang Maista - Paihin kesti 3h. Johon kuului yksi pysähdys.



Vuoria joka paikassa ja erittäin hienot näkymät. Pai:ta ympyröivät vuoret ovat todella kauniita. Myös ilmapiiri minkä vuoret luovat ovat todella rauhottavat ja satumaiset.
















Saavuin siis myöhään illalla. Paissa on joka ilta markkinat. Paljon pieniä kojuja mistä ostaa mitä ihmeempiä ruokia ja mikään ei tosiaan maksa mitään. "Kalliit" hinnat liikkuvat 2€..












Kuitenkin saavuin siinä 9 aikaan. Olin sopinut että minua tultaisiin vastaan ja saisin kyydin pai:n bussi bysäkiltä, soitin herra Beelle(Head coach) ja sanoin et olen saapunut ja tarvitsisin kyydin. Hän sanoi että lähettää jonkun minua hakemaan, kuitenki 30 minuuttia kesti ja mitään ei tapahtunut. Aloin vähän hermostua ja soitan uudelleen, hän ihmetteli eikö kukaan ole vielä hakenut minua. Noh kuitenki selvisi myöhemmin että samassa busissa ollu kanadalainen ja kenen kanssa hengailin lähes koko reissun ajan, oltiin sekoitettu minuun ja hänet oli haettu ensin. 45 minuuttia olin odottanu kun skootterilla saapui iso kokoinen apinannäköinen henkilö hakemaan minua. Hän Hymyili minulle ja sanoin että tuli hakemaan minua. Katsoin häntä vähän aikaan ja näin selvästi että hän oli Leiriltä. Hymyilessään häneltä puuttui pari hammasta ja oli muutenki todella selvä tappelija. Hänen nimensä oli Turbo. Turbo oli erittäin mukava ja usein sparratessa leikki vasustajien kanssa. Erittäin kokenut tappelija. Kuitenkin saavuin iloisesti Blue Mountain hotelille jossa kaikki muut harjoitteliat asuivat. Seuraavana päivänä olikin aika treenata kello 8:00 aamulla, joten päätin mennä ajoissa nukkumaan koska olin tosiaan matkustanu lähes 24h..

Alla on kuvia treenipaikasta. Treeni paikka eli sali oli betonin päälle rakennettu,  jossa oli yksi iso kehä ja takana paljon säkkejä. Thaimaan tasoon tämä oli erittäin hyvä. Koiria oli noin 5 jotka liikkuivat vapaasti ympäri salia, ja hien haju oli todella kova joka tuli kehästä. Kehä oli yleensä aamuisin märkä , mutta päivän mittaan kuivui. Aamuveryttelyt aamulla olivat siis todella mukavat..  
Kuvasta puuttuu edessä oleva säkki. Säkeillä oli kaikilla eri tehtävä. Punainen joka on lähimpänä toimi nyrkkeily säkkinä. Seuraava musta oli etu potkujen harjoitteluun, koska tuo säkki tosiaan pyöri jos et potkinut oikeen. Painoa säkillä oli myös enemmän kuin muilla säkeillä. Seuraava musta säkki oli kyynerpää treenailuun. Ja säkin nimi oli elbow killer koska kyynerpäät olivat tämän jälkeen yleensä tunnottomat. Seuraava punainen säkki olikin sitten polville. Ja viimeinen säkki jota ei tästä kuvasta nää on alapotkuille. Tämä säkki oli kiven kova ja minulta kesti todella kauan saada sääret siihen kuntoon että pystyin potkimaan tähän sillä voimalla mitä valmentajat halusivat. Nämä säkit tulivat myös erittäin tutuiksi koska joka treenin loppuun oli 50 kierto potkua kummallakin jalalla. Tämän jälkeen 100 polvea. Harmi että lempi säkkini ei näy... :D
 Kuva takaa säkeiltä.
Tässä vähän kuvia treeneistä. Treenit olivat yleensä 5min x 3 eriä padejä. Ennen pädi eriä oli aina 30 minuuttia tekniikkaa parin kanssa kehässä. Alkuvenyttelyt ja hyppynarulla hyppiminen oli ennen jokaista treeeniä. Treenit loppuivat aina säkkeihin joista sitten siirryttiin sitten yhdessä kehään tekemään kymmentä eri vatsa liikettä. Jos jotain reissulta opin oli ainakin laskemaan kymmeneen englanniksi.. Kapteeni joka oli yleensä kokeenempi treenaja aloitti aina kehässä laskun kymmeneen ja liikettä tehtiin siihen asti ennenkuin kaikki olivat laskeneet kymmeneen. Tämän jälkeen vaihdettiin liikettä.
 Eka viikko meni oikeastaan perus asioiden opettelussa. Ja tämän jälkeen alettiin sitten jo käymään vähän monimutkaisempia komboja ja myös paljo nopeammalla temmolla. Kuvat ovat Alku viikoilta.
Yksi mitä ehkä suomessa ei harjoitella yhtä paljon on kyynerpäätä, jota tuli reissun aikana tehtyä todella paljon.















Ensimmäisten treenien jälkeen olin jo oikeastaan päässy hyvin porukkaan mukaan. Tutustuin kanadalaiseen joka oli siis tullu samalla kyydillä kuin minä ja kahteen tanskalaiseen. Tulin heti näitten ihmisten kanssa hyvin toimeen ja heistä tuli todella hyviä ystäviä. Viikko meni todella nopeasti ja perus päivä meni oikeastaan treenatessa. Aamutreenien jälkeen yleensä syötiin ja tämän jälkeen lähdettiin kaupungille hakemaan fruit sheikit. Jotka ovat aivan mahtavia. Mikään ei ole niin ihanaa kun juoda banaani tai mango sheikkiä kuumana päivänä. Päätimme kuitenki Sunnuntaina vuokrata skootterit ja lähteä ajelemaan, koska sunnuntai oli ainoa päivä milloin oli vapaata treeneistä. Päätimme lähteä pai korkeimmalle paikalle.

Kylässä oli pieni kahvila josta haimme kahvit ja kaakaot. Paras kaakao mitä tähän asti juonut. En voi valitella.





 












Viikko meni ja kehoni alkoi tottumaan sää olosuhteisiin ja muutenkin. Treenit ei ehkä painanu niin paljon enään mitä alussa oli painanu. Myös aloin enemmä keskittymään tekniikkaan ja jätin turhan hosumisen pois, aloin ymmärtämään enemmän tätä ihmeellistä lajia. Aloin myös ymmärtämään että jos haluan joskus tässä lajissa olla todella hyvä , vaatii se paljon enemmän työtä mitä ehkä olin kuvitellut. Paikalliset alkoivat tuntemaan meidät todella nopeasti koska pyöräilimme aina kaupungille ja testasimme aina uusia asioita.

Isoin ötökkä mitä olen nähnyt , ja piti ihan hirveetä ääntä jos siihen koski.  Jätin tämän kuitenki rauhaan vessaani. Aamulla kun heräsin se oli kadonnut. Mut väärässä olin, se oli menny farkkuihin. Sain tämän selville kun olin kiireessä laittamassa farkkuja päälle ja kuulen kun tämä alkaa sihisemään. Huudan ja otan farkkuja pois, mutta tämä hemmetin elukka tarttunu boksereihini enkä saanu sitä pois.. Juoksen ulos ovesta  huutaen ja samalla ottaesani boksereita pois.. Lopulta saan bokserit pois ja jään alasti kuistille kuitenki tajutessani että olen alasti... Ei se mitään, tämän tapahtuman jälkeen päin sain naapureilta ja muilta nimen "Crazy fin" :D

Keskutaan ei ollut kuin 5 minuutin pyöräilymatka. Kaikista paras oli aina tulla keskustaan koska tämä tie oli alamäki. Keskustasta kun piti lähteä kotiin päi oli pieni ylämäki aina joka piti pyöräillä.
 Pai päiväs aikaan
















Pai:n yö elämä oli todella mukava. Bäkpäkkereitä oli todella paljon ja ihmisiä ketä tapasit olivat todella erikoisia ja yleensä matkustaneet kauan. Joten juttua yleensä riitti. Kuitenki yksi baari yli muiden erottu joukosta joka oli EDIBLE JAZZ. Lähes joka päivä live musiikkia ja meininki siel oli todella rauhallinen ja easy going. 

 Baarin paras paikka eli riippumatto. Näissä tuli todella paljon oltua ja hengailtua. Päivän pääteeksi kiva vetästä changi ja vaan olla.
Vikana iltana lähti vähä lapasesta ja päätimme sitten kunnolla juhlia. Juomia aivan riittävästi kolmeen pekkaan ja lasku sen mukainen. vajaa 25 $ 26 juomasta.. En valita :D















Ystäväni olivat päättäneet tulla minun mukaani Chang Maihin josta olin todella iloinen. Vaihtelu teki myös heille todella hyvää koska vaikka Pai todella ihana paikka onkin niin ei se oikeen kunnon bile mesta ole. Päätimme vuokrata kaksi skootteria ja lähteä matkaan. Matka oli todella makea, mutta samalla pelottava. Mutkat olivat todella jyrkkiä ja pelkäsinki että kaatuisimme, mutta onneksi Chris oli kokenut ajaja ja pääsimme ehjin nahoin Chang Maihin. Pakko kertoa tässä välissä vähän Chrisistä. Chris oli tanskalainen matkailia. Hän oli matkustanut 5 vuotta putkeen ja käyny lähes kaikki mantereet ja paikat läpi. Ilman Chrisiä en olisi oppinut niin paljon tästä reissusta tai nähnyt niitä asioita mitä hän näytti. Minulle oli enemmän kuin tuuri tavatessaan hänet ja toivon mukaan nään hänet vielä!.

 Herra Bee Vasemalla, oikealla Turbo ja been poika aivan oikealla. Keskellä joku ruma länkkäri..






















Chang Mai oli sitten paljon isompi kaupunki kuin Pai. Liikenne oli myös kuin jostain pahasta unesta tai oikeastaan jostain hulluuden rajoilta. Mitään sääntöjä ei ollut ja pyörät ja autot tekivät oikeastaan mitä halusivat. En ole ikinä pelänny niin paljon pyörän kyydissä kuin Chang Maissa. Ja en kyllä ikinä halua olla pyörän kyydissä jos menen yhtä hulluun liikenteeseen kuin mitä siellä oli.. Onneks pääsimme turvallisesti perille ja taas jälleen kerran chris oli buukannu meille hyvän guesthousin jossa hän oli ollut. Kikis Guesthouse. Saimme parhaan huoneen ja lähdimme ulos. Yö elämä oli todella vilkas mutta ei kuitenkaan paha semmoinen. Baarit olivat erittäin mukavat ja meininki oli myös todella rento. Hinnat olivat kalliimmat mitä Paissa mutta ei kuitenkaan mitenkään erityisen kalliit. Chang Maissa hengailimme Lauantaista Maanantaihin. Ehdimme näkemään Chang Main kuuluisan torin joka oli joka lauantai ja sunnuntai. En ole ikinä nähnyt yhtä pitkää ja isoa tori tapahtumaan , aivan järkyttävän iso ja pystyit ostamaan lähestulkoon mitä vaan mikä on laillista. Aseista mitä oudoimpiin asioihin.. I tought ive seen it all but nope. 





















Aika kului kuitenkin nopeasti ja oli aika jättää ystäväni Christ ja Matt. Bangkokin synti kutsui.. Bangkok oli minulle erittäin iso pettymys, mutta oikeastaan tiesin samalla mitä odottaisin. Se hyvä kuva mitä minulla oli jääny thaimaasta jäi bangkokin ulkopuolelle. Tuntui että kaikki yrittivät kusettaa sinua tai myydä sinulle jotain. Kaupunki oli todella iso ja hinnat myös aivan eri luokkaa kuin Chang Maissa tai Paissa. Pääsin kuitenki lentokentältä Koh San Roadille. Joka on yksi bangkokin biletys mestoja. Kuitenkin tähän paikkaan meni hermo. Koska niinkuin sanoin, kaikki tosiaan yrittävät myydä sinulle jotain. Mutta nähtävää kuitenkin riitti, ja päivät menivät nopeasti enkä päivääkään täälläkään päässyt olemaan yksin.

Golden mountain on keskelle bankokkii oleva pieni vuori. Rappusia on todella paljon ja kiipeäminen kestää vähän aikaan. Maisemat täältä ovat kyllä todella hienot. 

 Maisemat bankokin yli
 The Club. Yksin parhaista clubeista missä olen ollut. Kun menin tänne sisään ei täällä ketään ollut. Kello oli kymmenen ja ajattelin että voi ei , pitää kai vaihtaa mestaa. Mutta jengiä alkoi yhtäkkiä tulla ja mesta täyttyi yllättävän nopeasti. Tanssi jalka alkoi vipattaa ja päätinki tanssia koko matkan edestä.












Kuitenki päivänä kun olin lähdössä, tuli este. Tässä on suora teksti facebookistani..

"Fiilikset korkeella kun heräät aikasin, syöt hyvin ja oot valmis lähtöön. Otat taksin ja sanot lentokentän nimen, varmistat vielä että puhutaan samasta asiasta. 1h ajo matka menee fiiliksen kaa ja unelmoit jo suomesta. Pääset lentokentälle. Ihmettelet miksi erillaisen näköinen kysyt että onks tää nyt varmasti oikee taksi kuski vastaa joojoo. Maksa ja mene lentokentälle. Lentokentän sisällä huomaa että on väärä lentokenttä. Fiilis menee upeasta paniikiksi. Ota toinen taksi ja sano et saa extra rahaa jos kaahaa. Liikenne kuitenki mahdoton ja ymmärrä ettet ehdi lentokentälle. Soita finnairille ja selitä tilanne. Kuitenkin saat selville ettei lippua voi vaihtaa ja kysy et paljon uusi lippu. Myyjä sanoo 920 €... suu napsahtaa ja mene sanattomaks. Rahaa alle 200€ ja mene epätoivoon. Soita äidille. Äiti lentokentällä eikä pysty puhumaan. Lähetä viesti isille. Iskä soittaa ja selvittää tilanteen. Löytää 300 e lennon takaisin. Onneks mulla on maailman paras iskä ! ! Huomenna uusinta kierros. Toivottavasti pääsen kotii"

Pääsin kuitenki turvallisesti kotiin, nyt sitten vakuutuksen päätöstä odottellessa..


Kuitenkin kaikille teille jotka miettivät matkailua , älkää miettikö tehkää se! Opin tämän matkan aikana enemmän mitä olisin voinut oppia. Opin myös enemmän itsestäni ja ymmärrän itseäni paremmin mitä aikasemmin. Tähän on hyvä lopettaa thaimaan matkan hypetys ja kääntää taas uusi luku taas elämässä. Ensimmäistä Muay Thai matsia odotellessa!



perjantai 27. syyskuuta 2013

Voittajan on helppo hymyillä

Hei taas !

Vähän aikaa vierähtänyt viime päivityksestä joten aika taas laittaa ajatuksia ja yhteenvetoja Paista.  Reissu on ollu aivan mahtava ja tuntuu että aika on menny todella nopeasti.  Oikeastaan viime päivityksen jälkeen tullu tehtyä vaikka mitä. Tullu käytyä vesiputouksilla, luolissa ja todella paljon myös ulkona. Tää viikko oikeastaan treenien kannalta on ollu yksi tärkeimmistä viikoista pitkään aikaan. Tapahtu taas iso oivallus ja oikeastaan rauhottunut yllättävän paljon, jos vertaa alkutaipaletta täällä. Saan oikeastaan kiittää tästä valmentajia jotka pistivät minut erikois tarkkailuun joka tarkotti että sain koko ajan yksityis valmennusta.  Kiinnostuin myös reissun aikana nyrkkeilystä jota sain jopa otella pari kertaa. Kunto on huomattavasti parantunu ja jaksan selvästi kovempia treenejä kuin ennen. Ainoo mistä oon pettynyt on painosta joka on pysyny oikeastaan samassa tai tippunut kilolla.. Not good jos haluan otella lähiaikoina.  Suomessa odottaa tiukka juoksu kuuri ! Mut ei se mitään, ei sitä kuitenkaan joka päivä thaimaaha joten kaikki ilo irto mitä pystyy. Jos mietitte minne mennä lomall suosittelen lämpimästi thaimaata. Reissuun on hyvä varata vähintään 2 viikkoa koska nähtävää täällä on aivan riittävästi ja aktiviteettiä vielä enemmän. Te jotka harrastatte kamppailu lajeja on thaimaa erinomainen paikka tulla treenaamaan. Mutta varatkaa vähintään kuukausi koska kuumuus vie kaiken energian ekoilla viikoilla. Tänää viimeiset treenit vedetty ja fiilikset hyvät. Suunnitelmana olisi vuokrata skootterit ja lähteä pariksi päiväksi Chang Maihin. Maanantaina odottaa lento bangkokkii ja reissun loppu alkaa lähestymään. Enpä aio enempää tähän lisätä vaan annan kuvien puhu puolesta.