sunnuntai 28. syyskuuta 2014

If you have no faith, you've lost your battle

Hei hei,

Taas venyny viimepävityksestä. Paljon tässä ehtinyt tapahtuu ja oikeastaan tää yks syistä miks en ole päivitelly täällä vaikka tarkotus ollu jo pitkään. Noh varmaa eka kysymys on että miten matsi meni? Meni paremmin kuin hyvin omasta mielestä. En saanu nukuttua paljoakaa ja ajomatka turkuunkin oli pitkä. Onneks seura oli mitä mahtavin ja muutenki oli kyllä iha hauskaa. Aamupaino oli ennenku kuin lähdin 71 luokkaa mutta jostain ihme syystä oli noussu punnituksessa 72.. ? ööö.. Noh ei se mitään.  Itse turun Sali oli oikeastaan tosi magee ja muutenki todella hyvä kehä. Matsi oli alunperin tarkotus olla tasotus ottelu 63.5kg vastaan. Valitettavasti kun ei ollu mitään muuta tarjolla niin oli pakko suostua ja toivoa että sais ees vähän ottaa kontaktia ettei menis iha leikkimiseks. Kuitenkin lähes 8kg eroa joka on todella paljon. Saavuimme siis salille ja aloin olemaan hieman hermostunut. Toinen matsi ja vielä alempaa kiloluokkaa vastaan en yhtää tykkää. Noh päästiin perille ja menin melkee heti punnituksee.  Punnitukses kävi tosiaan ilmi että paino 72.1.. vähän suu kolahti ja pelkäsin että mitäs nyt. Mutta tuli samalla ilmi että vastustaja perunu matsin ja mulle etittäis uus vastustaja, ok. Noh en tienny kuitenkaan vielä ketä, enkä myöskään tienny et olisko vastustaja pienempi tai isompi. Jännitys alkoi kasvamaan mutta onneks ennen matsei oli sparrei menossa ja huomasin että hei, kylhä mäki tuol pärjäisin. Ottelu alkais 1 ja kello alkoi valumaan 12 enkä vielkää tienny ketä vastustaja olis mutta sitten matsi listat näytettii. Ja tuli hieman yllätyksenä että sielä luki tuttu nimi. Antti Naakka, helsinki thai boxing clubin pää coachi ja yks lajin pioneereistä. Mutta oikeastaan tää sai mun jännityksen vähän laantumaan koska tiesin että mulla ei olis mitään menetettävää ja muutenki miten mahtavaa päästä tokassa ottelussa jotain niin kokenutta vastaan ottelee. Noh matsi lähesty ja sain itteni aika hyvin mentaalisesti ja fyysisesti hyvään flow tilaan. Taktiikka oli että ilmasii pisteit ei anneta ja kostetaan aina takas. Eli toisin sanoen all in. Tasotus otteli kuitenki tarkotti että ei ollu tarkotus tyrmätä vaan olisi teknillistä. Noh matsi kuitenkin alkoi ja ekat minuutit oli vähän testailua, antti ei oikeastaan mitään erikoisempii aloiteita tehnyt ja luulen että myös ajatteli vähän että olisin ihan aloittelija. Kuitenkin aloin saamaan osumia ja anttiki alkoi heräämään että ei vaan seisoskelulla tätä matsia veisi. Tokassa erässä vauhti alkoi jo olemaan kovempaa ja anttiki alkoi antamaan kunnolla takaisin. Kolmas erä oli oikeastaan antin mutta peli pysyi hyvin kasassa ja en missään vaiheessa saanut tunnetta että tää olisi tässä. Kun matsi loppui kysyi antti että monesko matsi tää oli ja vastasin että toka, hän yllättyi ja antoi kehui. Kehuja myös tuli tuomareilta ja järjestäjiltä joten oli kyllä voittaja fiilis matsin jälkeen. Pakko myöntää että Iiris ja Jamin oli kyllä psyykannu mut hyvin eli hatut heille. Hyviä kehämiehiä / naisia ei löydy helposti ;) 






Matsin jälkeen vedin parit löysät treenit ja samalla tuli analysoituu matsia. Kädet on edelleen ongelma ja niitä nyt lähdetty sitten urakalla työstämään. Matsin jälkeen fiilis treenaamisee oli todella kova ja päivät menit töissä ja treeneissä. Mutta kuitenkin tuli huomattuu että aloin polttamaan itteni loppuun. Samalla oli muutto uuteen kämppään joka myös toi lisää stressiä ja ylimääräistä työtä. Huomasin tämän sitten vihdoin ja viimein kun tulin kaapelitehtaalta kotiin. Paikat aivan paskana, sparreissa en ollut saanut yhtään flow fiilistä saanu ja olin läpimärkä ku sato.. Kello oli melkee 10 enkä ollu edessä kotona. Siinä samalla kun yhden valmentajan kanssa puhuin ymmärsin että hei, nyt on liikaa ja nyt pitää vähentää. Treeni pitää tasapainottaa enemmän eikä joka päivä voi vetää 100 lasissa vaikka kuinka haluisi. Myöskään ei ole mitään järkeä mennä aivan vasyneenä sparraa. Tästä syntyy vaa loukkaantumisia ja muutenki paska fiilis. Tästä sitten päätin että satsaan enemmän treenin laatuun kuin määrään. Samaa aikaan alotti uusi valmentaja meidän salilla, ja tästä meitsi sai todella paljon lisäbuustia. Varmaan oppinu enemmän taas mitä vähään aikaan ja alkanut sisäistämään perus lyönnit. Tausta joukot ne vaan kasvaa ja myös luottamus omaan tekemiseen.  Kiksarikin on tullut tutustuttua ja ekat matsit sovittu 01.11.2014. Kaks viikkoo aikaan seuraavaa matsiin ja toivon mukaan tää tulee olee eka 3x3min omaa painoluokkaa vastaan.  

Oikeastaan jo viikkosit aloin kunnolla henkisesti valmistautumaan tohon tulevaan matsiin. Parit aamulenkit vetässy ja ens viikolla olis myös tarkotus jatkaa niitä. Omasta mielestä ainaki henkinen valmistautuminen jokasee otteluu on tärkeetä. Myös mielikuvaharjoitukset on tärkeitä, koska mitä enemmän sä sun päänsisällä yrität kaikkee niin sitä helpommin saat ne sit tuotuu tulevaa otteluun. Pakko myöntää että jännittää jollain tavalla mut pakko myöntää et yks ystävistä sano tosi hyvin - " Et mietit mitä kehän ulkopuolella tapahtuu vaa sisäpuolella. Ja mitä nopeemmin sä omaksut ja alat kotiutuu sinne kehää sitä parempi susta tulee." . AIvan mahtavasti sanottu omasta mielestä ja pitää kyllä täysin paikkansa. 

Toivon mukaan sitä jaksais päivitellä taas tätä enemmän tai sit taas jää mut jospa sitä tekis vähä lyhyempii päivityksii !


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti